Kärkihankeblogi

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta lisäpotkua kehittämiseen

Kirjoittanut » Varpu Rajaniemi, Irina Nori | 6.11.2018

On hyvä ravistella vakiintuneita ja kalkkeutuneita ajatusmalleja. Tämän huomasimme, kun Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa osallistuivat alkusyksystä STM:n käynnistämään maakuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön valmennushankkeeseen. Pohjanmaalla koulutus toteutettiin kolmena työpajana, joissa kertasimme KoulutusAvain Oy:n konsulttien Eija Leinosen ja Marja-Leena Haatajan johdolla keskeisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön liittyviä peruskäsitteitä ja kävimme läpi valtavirtaistamisen prosessia. Koska hanke oli osa maakunta- ja sote-uudistusta, paneuduimme myös henkilöstöpoliittiseen ja toiminnalliseen tasa-arvosuunnitteluun ja tarkastelimme kyseisiä asioita erilaisissa tulevan maakunnan suunnitelmissa. Lopuksi mietimme sitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö organisoidaan uudessa maakunnassa.

Olimme kaikki sitä mieltä, että uudessa maakunnassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat keskeisimmät tavoitteet tulee kirjata maakuntastrategiaan ja palvelustrategiaan. On myös tärkeää, että sukupuolinäkökulmaa tarkastellaan riittävän hyvin toimintaympäristökuvauksessa. Toisaalta mietimme, olisiko myös tarpeen laatia erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, vai olisiko siihenkin sisältyvät asiat käytännöllisintä viedä maakuntastrategiaan.

Käytäntö on osoittanut, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat harvoin etenevät pelkästään lainsäädännön tai strategiakirjausten voimalla. Olemme Pohjanmaalla jo pitkään työskennellet tasa-arvon edistämiseksi mm. maakunnallisessa tasa-arvoryhmässä. Työn tuloksena jo yhdeksän Pohjanmaan kuntaa viidestätoista on allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä vain harva kunta on laatinut peruskirjan mukaisen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja lähtenyt viemään sitä systemaattisesti käytäntöön. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden systemaattinen edistäminen vaatii vahvaa sitoutumista niin luottamushenkilöiden, ylimmän johdon kuin henkilökunnankin taholta. Työhön on varattava riittävät resurssit ja tekijät. Tarvitsemme myös toimivia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuvaavia indikaattoreita, sillä indikaattorien avulla voimme osoittaa muutostarpeet ja toisaalta sen, miten arvokasta tämä työ on. Hyvien indikaattoreiden kehittämisessä tarvitaan eri toimijoiden, kuten STM:n ja maakuntien välistä yhteistyötä.

Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen ja arvioiminen mitä ajankohtaisinta. Toiveenamme on, että voimme tässä työssä hyödyntää STM:n hankkeen tuloksena syntyvää maakunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintamallia. Hankkeen aikana huomasimme jälleen yhteistyön voiman: Vertaisoppiminen ja tutustuminen erilaisiin käytäntöihin on osoittautunut käteväksi keinoksi päästä nopeasti eteenpäin suunnittelutyössä.

Kirjoittajat: muutosjohtaja Varpu Rajaniemi ja kehittämissuunnittelija Irina Nori, Pohjanmaan liitto

Mitä tarkoittaa kulttuurisensitiivinen kohtaaminen lastensuojelussa?

Kirjoittanut » Ann Backman | 21.6.2018

 Toukokuun alussa järjestettiin seminaari, jossa oli asiantuntijana sosiaalityön dosentti Sabine Gruber Linköpingin yliopistosta. Hän on tutkinut kulttuurisensitiivistä näkökulmaa perhetyössä.

Suomen lait määrittelevät, että lapsen kansalaisuus, kieli ja uskonto tulee ottaa huomioon käytännön työssä. Sijaisperheiden rekrytointi on kuitenkin vaikeaa. Sijaisperheiden valinnan kriteerit ohjaavat kohti keskiluokkaista perhettä, jolloin eritaustaisia perheitä on vaikeampi rekrytoida. 

Lue Ann Backmanin blogikirjoitus kokonaisuudessaan ruotsiksi.

20180621 blogikuva

Miten kunta ja maakunta voivat tehdä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen?

Kirjoittanut » Riku Niemistö, Jessica Fagerström | 11.5.2018

Huhtikuun lopussa järjestettiin valtakunnalliset LAPE-päivät. Tällä kertaa teemana oli Tulevaisuuden kunta ja maakunta lasten hyvinvoinnin ja oppimisen asialla. Aihe on ajankohtainen ja olennainen. Maakunta- ja sote-uudistus tuo mukanaan muutoksia lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämisvastuuseen.  

Sivistys- ja kulttuuritoimen palvelut jäävät kuntien vastuulle, kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Järjestämisvastuun jakautumisesta huolimatta työllä on edelleen yhteisiä tekijöitä: tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä toteuttaa lasten oikeuksia.

20180511 blogikuvaMuutosagentti Riku Niemistö osallistui valtakunnallisilla LAPE-päivillä huhtikuussa paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin missä tulevissa maakunnissa mennään ja miten tästä eteenpäin.

Juuri julkaistussa kirjeessä kuntien sivistys- ja perusturvajohtajille sekä maakuntien muutosjohtajille ministerit Annika Saarikko ja Sanni Grahn-Laasonen kehottavat toimijoita ryhtymään toimiin ja vakiinnuttamaan yhteistyön rakenteita. Ministerien kirjeen taustalla on tuore julkaisu Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi - Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa on selvityshenkilöt ovat kartoittaneet sivistys- ja sote-palvelujen yhdyspintoja ja sen perusteella antavat ehdotuksia tarkoituksenmukaisten palvelujen edistämiseksi myös tulevaisuudessa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on sijoitus tulevaisuuteen. Siksi kannattaa hyvissä ajoin miettiä mitä maakunta- ja sote-uudistus käytännössä tarkoittaa ja kuinka Pohjanmaalla voimme parhaiten kohdata muuttuvaa toimintaympäristöä. Yhdessä on muotoiltava konkreettisia, yhteisiä tavoitteita jotta myös jatkossa voimme tarjota lapsillemme ja nuorillemme heidän kasvua ja hyvinvointia tukeva ympäristöä.

Mitä voimme oppia ruotsalaisesta perhekeskustoiminnasta?

Kirjoittanut » Ann Backman | 13.2.2018

Ruotsalaisessa perhekeskustoiminnassa on monia samoja piirteitä kuin toiminnassa, jota kehitetään Suomeen osana LAPE-hanketta. Perhekeskuksista löytyy monia toimintoja, kuten avoin esikoulu (päivähoito), äitiysneuvola, lastenneuvola ja sosiaalihuolto. Ruotsalaisissa perhekeskuksissa työskentelee kuntien ja maakäräjien henkilökuntaa rinnakkain. Suomessa halutaan mennä vielä askel pidemmälle mm. tuomalla mukaan kolmannen sektorin toimintaa ja kytkeä perus- ja erikoistason palvelut yhteen.

Lue Ann Backmanin koko blogikirjoitus ruotsiksi. 

Voiko SOTE-uudistus lisätä tasa-arvoa?

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 23.1.2018

Eriarvoistumisen lisääntyminen on yksi suurimmista uhista hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet. Hyvinvointi ja terveys ovat vahvasti yhteydessä tulotasoon. Lasten- ja nuorten kohdalla suuri enemmistö voi kaikilla mittareilla paremmin kuin koskaan mutta pieni vähemmistö huonommin kuin aiemmin. Pohjanmaalla taloudelliset edellytykset hyvinvoinnille ovat kunnossa, eikä sen merkitystä pidä aliarvioida. Myös sairastavuusindeksien perusteella sijoitumme kärkikolmikkoon Suomen maakuntien joukossa. 

maakuntien elinvoimaisuus kuva

Lähde: https://twitter.com/timoaro

 

Taloudellinen hyvinvointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan merkityksellistä on sen jakautuminen. Kuten Richard Wilkinson ja Kate Pickett (2011) toteavat kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi, voidaan tasa-arvolla varmistaa myös kilpailukykyä kuten pohjoismaiden sijoitukset kilpailukykyvertailuissa osoittavat. Tasa-arvo lisää yhteiskunnan koheesioita ja luottamusta sekä varmistaa että kaikki ovat mukana ja kaikkien kyvyt tulevat käyttöön.

Myös palvelujärjestelmä voi olla epätasa-arvoinen. Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa terveydenhuollon tasa-arvon osalta ei ole ollut aina mairitteleva. Ongelma koskee nimenomaan perusterveydenhuoltoa, jossa palvelujärjestelmä on eriytynyt riippuen tulotasosta ja työmarkkina-asemasta. Työsuhde ja tulotaso ovat tuoneet mahdollisuuden parempiin palveluihin kuten yksityiseen terveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoito sitä vastoin on ollut tasa-arvoisempi ja kaikilla mittareilla maailman huippua. SOTE-uudistukseen sisältyy palvelujärjestelmän näkökulmasta myös tasa-arvoa lisääviä mahdollisuuksia, kun perustasoa vahvistetaan ja valinnanvapautta siellä lisätään. Suomalaisen yhteiskunnan palveluiden vahvuutena on pidetty kansainvälisissäkin tarkasteluissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta.  Vahvuus on syntynyt siitä, että palveluihin on luotettu ja niitä on käytetty. Kaikki ovat käyttäneet.

rikun blogitaulukkoLähde: Twitter/@THLorg

Projektista kohti muutosta

Kirjoittanut » Jessica Fagerström | 19.12.2017

LAPE-hanke on muutosohjelma, jonka tavoitteena on luoda lapsi- ja perhekeskeiset palvelut ja toimintakulttuuri, joka vahvistaa lasten oikeuksia.

Hanke sisältää aina sekä mahdollisuuksia että haasteita ja nämä kulkevat usein käsi kädessä. Toisaalta projekti on lisäresurssi, joka mahdollistaa muutoksen suunnittelun ja ajattelun ”laatikon ulkopuolelta”. Toisaalta projekti ei ole osa toimintaa, vaan ulkoa tuleva tilapäinen lisä.

Kehittäminen ja muutos tapahtuu motivoituneiden työntekijöiden avulla. LAPE-hankkeen toivomme tuovan inspiraatiota ja intoa ja raamit kehittämistyölle. Että kehittämisestä seuraisi myös muutos, vaaditaan toiminnan sitoutumista. Kehittämistyön tulee jatkua ja tulla osaksi toimintaa, kun projekti päättyy.

Me kaikki LAPE-tiimiläiset haluamme toivottaa kaikille oikein hyvää joulua. Odotamme innolla uutta vuotta yhteisen muutostyön parissa!

Lue blogiteksti kokonaisuudessaan täällä

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon, seminaari II

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 1.12.2017

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon seminaari pidettiin Vaasassa 29.11.2017. Seminaariin osallistui noin 60 palveluohjaajaa esimiehineen.

palveluohjausseminaari 2 kuva

Workshopeissa käytiin keskustelua palveluohjauksen toimintamallin sisältöalueista. Pohdittiin myös sitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sekä ikäihmisten ja palveluja käyttävien, että palveluohjauksen moniammatillisten tiimien näkökulmasta.

 

pohjanmaan palveluohjauksen malli

Palveluohjauksen toimintamalli on hahmottumassa. Tulevaisuudessa on tärkeää, että ikäihmiset saavat tietoa ja neuvontaa omahoidon turvaamiseksi. Tärkeää on myös se. että tieto on helposti saatavilla ja ymmärrettävää. Tarkoituksena on se, että informaation ja neuvonnan avulla ikäihminen pystyy jatkamaan arjessa toimimista ja kotona asumista.

Palveluohjaus sisältää palvelutarpeen arvioinnin, palvelussuunnitelman tekemisen ja siihen liittyvän ohjauksen. Palveluohjaus astuu kuvaan yleensä niissä tilanteissa, kun ikäihminen tarvitsee tilapäisesti tai säännöllisesti palveluja. Valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan palveluohjaus on maakunnan liikelaitoksen toimintaa. 

Lasten oikeudet – aika toimia

Kirjoittanut » Ann Backman | 24.11.2017

IMG 2880 barnsrattigheter

Tällä viikolla on juhlittu lasten oikeuksia. Lapsilla on oikeus turvalliseen arkeen. Monilla lapsilla on asiat hyvin, mutta entistä suurempi määrä lapsia voi huonosti.

LAPE-muutosohjelmassa lasten oikeudet ovat keskeisiä ja siihen kuuluukin kehittämiskokonaisuus toimintakulttuurin uudistamiseksi. Kehittämiskokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia rakenteellisesti. 

Pohjanmaan LAPE-hankkeessa korostetaan ennaltaehkäisevää työtä, integroituja yhteistyötä lasten kanssa työskentelevien tahojen kesken. Kaikki, jotka työskentelevät lasten kanssa, ovat vastuussa lasten parhaasta, lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä sekä vastuussa toimimaan, kun lapsen tilanteesta nousee huoli. Se on yhteinen vastuumme.

Lue koko blogikirjoitus (ruotsiksi). 

Ajatuksia perhekeskuksesta

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 1.11.2017

Osallistuin LAPE-muutosohjelman konferenssiin Helsingissä. Konferenssin teemana oli, mitä opittavaa meillä on muista maista? Kahden päivän konferenssin jälkeen on hyvä kysyä, mitä jäi mieleen? Yritetään näin seuraavan viikon maanantaina.

Perhekeskuksesta oli kertomassa professori Monica Martinussen Norjasta. Norjassa perhekeskuksia on kuvattu talona, jossa ensimmäisessä kerroksessa on kaikille avoimet matalan kynnyksen palvelut, kuten avoin päiväkotitoiminta. Ylemmissä kerroksissa on erityispalvelut kuten lastensuojelun palvelut. Perhekeskuksen kuvaaminen talona on mielestäni osuva, koska ajatuksena myös meillä on, että perhekeskukseen integroituvat myös (verkoston, jalkautuvien tai sähköisten palveluiden kautta) erityistason palvelut. 

20171110 blogikuva konferenssista

Norjan esimerkin ja paneelikeskustelun perusteella toimijoiden kokoaminen samoihin tiloihin ei takaa hyvää monialaista yhteistyötä. Sen eteen pitää määrätietoisesti tehdä työtä. Keskustelin Martinussenin kanssa myöhemmin ja kysyin perhekeskusten johtamisesta ja koordinaatiosta. Se on haaste heilläkin. Perhekeskukset ovat Norjassa kunnallisia, koska sote- ja sivistyspalvelut ovat kunnallisia erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Alueellisesti perhekeskuksilla on yhteistyötä ja heille järjestetään alueellisia tapaamisia.

Voisivatko maakunnalliset perhekeskusfoorumit, joita on luotu LAPE-ohjelman aikana, toimia meillä vastaavina yhteiskehittämisen foorumeina jatkossakin? Ministeri Saarikon kyselevä viesti oli, että onko perhekeskuksen muotoa ylipäätään syytä strukturoida valtakunnallisesti? Itse näen että kuntien ja LAPE-ryhmien tehtävänä on suunnitella perhekeskusta kunkin kunnan omista lähtökohdista.

Ministeri Saarikko muistutti myös varhaiskasvatuksen ja koulun keskeisestä roolista lapsen ja vanhempien hyvinvoinnin tukena. Neuvolassa käydään kerran vuodessa, varhaiskasvatuksessa päivittäin. Tässä muistuvat mieleen Pohjois-Pohjanmaan oivat laskelmat lasten ja perheiden palveluiden bruttokustannuksista, joista yli 80% muodostuu kuntiin jäävistä palveluista kuten varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Kunnan rooli perhekeskuskehittämisessä ja koordinoinnissa onkin keskeinen. 

Tunnuslukuja seurantaan

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 23.10.2017

pian blogi lokakuu 2017

Tulevaisuudessa tarvitaan maakuntaan mittareita, joiden avulla seurataan asiakkaiden palvelutarpeita ja arvioidaan palvelun ja hoidon vaikutuksia väestön ja ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Useassa Pohjanmaan kunnassa on kotihoidossa ja asumispalveluissa käytössä ikäihmisten palveluissa RAI-järjestelmä (www.thl.fi). Jatkossa on tärkeä kehittää yhteisiä RAI-tunnuslukuja, joiden avulla voidaan seurata hoidon ja palvelun laatua koko maakunnassa.

Kuvassa oleva RAI-tietojohtamisen työryhmä työstää ja kehittää johtamisen tunnuslukuja. Ryhmän puheenjohtajana toimii I&O-muutosagentti.

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.