Kärkihankeblogi

Tasa-arvoinen ja osallistava yhdistyselämä toivottaa mukaan kaikki kylän asukkaat

Kirjoittanut » Nora Väglund | 11.4.2019

Yhdistyselämässä kaikkien tulisi tuntea itsensä tervetulleeksi ja osalliseksi. Koska yhdistyskenttä muodostaa ison osan yhteiskunnasta, on tärkeää että yhdistyksissä lähdetään tasavertaisuuden näkökulmasta. Tasa-arvoisessa ja osallistavassa yhdistyksessä jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi ja merkitykselliseksi toiminnassa, mikä johtaa korkeampaan sitoutumiseen ja parempaan yhteishenkeen.

Yhdistyksessä on helppo sokeutua omalle toiminnalle. Monesti ajatellaan että ”kaikki tietävät mitä me teemme ja mistä meidät löytää”. Kun uusi jäsen tulee mukaan, yhdistykseen normit, joita muut eivät tunnista, näkyvät selvästi uudelle jäsenelle. Vasta kun joku rikkoon normeja, ne huomataan. Jotkut normeista voivat olla ulossulkevia ja erottavia, mistä johtuu että ihmiset jotka kuuluvat kohderyhmään eivät kuitenkaan viihdy.

20190411 jamstalld forening

Bygdegården skede 3 -projektissa kerättiin tulisieluja Svenska Österbottens Ungdomsförbundin (SÖU) jäsenyhdistyksistä työryhmään. Työryhmän tarkoituksena oli työskennellä tasa-arvoisemman ja osallistavamman yhdistyselämän puolesta. Vuoden 2018 aikana ryhmä tuotti esitteen, jonka on tarkoitus avata keskustelua ja ajatuksia tasa-arvoisesta ja osallistavasta toiminnasta yhdistyksissä. Esitettä lähetettiin kaikkiin SÖU:n jäsenyhdistyksiin ja muille kiinnostuneille.

Pienemmissä kylissä esimerkiksi usein pidetään itsestäänselvyytenä että ihmiset tuntevat toisensa – kun ollaan koolla puhutaan toisista etunimillä tai lempinimillä, joita kaikki eivät kuitenkaan tunne. Yhdistyksessä olisikin hyvä istua alas hallituksen kanssa ja kriittisesti pohtia minkälaisia normeja juuri meidän yhdistyksestä löytyy. Sitten voidaan miettiä mitä normeja pitäisi muuttaa, jos ne ovat ulossulkevia tai loukkaavia.

Työskentelemällä osallistuvasta näkökulmasta on helpompi saada uusia jäseniä, joka myös johtaa korkeampaan sitoutumiseen ja parempaan yhteishenkeen yhdistyksessä. Tasavertaisessa yhdistyksessä kaikilla on mahdollisuus ottaa osaa toimintaan. Kaikkien panokset huomataan ja kaikki saavat tuntea olevansa osa yhdistystä. Häirintää tai syrjintää ei suvaita ja kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisia identiteetistä tai viiteryhmästä huolimatta.

Oletko pohtinut miten asiat ovat sinun kylälläsi, yhdistyksessä tai organisaatiossa? Kuka puhuu kokouksissa? Voivatko kaikki osallistua toimintaan? Kuka tekee mitäkin ja miksi? Pohjanmaan Osallisuusareenassa 24.4. käsitellään tasa-arvoisuuden ja osallisuuden teemaa otsikon ”Asukkaat tekevät kylän” alla. Saat kuulla miten työryhmä toimi, minkälaisiin lopputuloksiin se päätyi ja samalla saat pohtia miten asiat näyttäytyvät omassa kylässä, yhdistyksessä tai organisaatiossasi.

Tervetuloa mukaan!

Nora Väglund
Projektledare för Bygdegården vid
Svenska Österbottens Ungdomsförbund r.f

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 6

Avainsanat:

Osallisuus digitalisoituvassa maailmassa

Kirjoittanut » Mirva Gullman, Jessica Fagerström | 1.4.2019

Digitalisaatio ihastuttaa ja kauhistuttaa. Se on monelle jotain epämääräistä, vaikeasti hahmotettavaa ja ymmärrettävää. Jotain josta puhutaan kaikkialla, mutta harvoin niin konkreettisella tasolla, että meistä jokainen ymmärtäisi, mistä digitalisaatiossa on kyse.

Mitä digitalisaatio tarkoittaa ja merkitsee? Digitalisaatio ja palvelujen sähköistyminen ei tarkoita palveluiden katoamista eikä myöskään ihmiskontaktien häviämistä. Useimmissa tapauksissa mahdollisuus asioida verkossa vähentää matkustamisen tarvetta ja nopeuttaa asioiden hoitamista. Myös palvelujen saatavuus paranee. Parhaimmillaan se mahdollistaa uusien ja yksilöllisempien palveluiden tarjoamisen asiakkaille.

Digin avulla voidaan edistää osallisuutta. Digitalisaatio tarjoaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille uudenlaisia mahdollisuuksia. Erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää esimerkiksi ikääntyneiden turvallista liikkumista, yhteydenpitoa läheisiin tai kotona asumista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä riippumatta siitä, toteutetaanko palvelut sähköisesti vai kasvotusten. Sähköisesti toteutettava ajanvaraus tai yhteydenotto terveydenhuollon asiantuntijaan mahdollistaa asiakkaalle asioinnin kotoa käsin, hänelle itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Sähköisten palveluiden avulla voidaan hyödyntää resursseja järkevästi siten, että palveluiden käyttäjille tarjotaan yksilöllisempiä ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja.

Miten tavallinen kansalainen pääsee osalliseksi sähköistyvistä palveluista? Mitä jos oma osaaminen tai luottamus omiin taitoihin estää asioinnin verkossa? Kenenkään ei tarvitse valloittaa digitalisoituvaa maailmaa yksin – apua on tarjolla. Sähköisten palveluiden käytön opastusta eli digitukea kehitetään eri puolilla Suomea ja eri organisaatiot tarjoavat apuaan palveluidensa käyttöön.

Pohjanmaan Osallisuusareenan Digi-minimessut tarjoavat aiheesta kiinnostuneille mahdollisuuden päästä tutustumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden digitaalisiin ratkaisuihin. Näytteillä on eri toimijoiden palveluita, robotteja ja digitaalisia ratkaisuja. Minimessujen jälkeen toteutettavassa DigiSoteuttamo-työpajassa pohditaan millaisin digitaalisin keinoin ja palveluin ihmisten arjesta voidaan tehdä mielekästä ja toimivaa. Työpajan osallistujat pääsevät tarkastelemaan aihetta hyvinvoinnin eri näkökulmista ja tuomaan esiin omia näkemyksiään digitaalisista ratkaisuista.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Mirva Gullman ja Jessica Fagerström
Pohjanmaan digitukipilotti

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 4

Kaikki mukaan – yhdessä asukkaiden kanssa

Kirjoittanut » Ritva Mertaniemi, Irina Nori | 20.3.2019

Osallisuus on arvo ja tavoite monessa politiikkaohjelmassa ja strategiassa, ja myös työkalu rakennettaessa demokraattista, oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Lisääntynyt osallisuus nähdään usein ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja osallisuus ja mahdollisuus osallistua ovat myös yksilön oikeuksia. Viranomaisten velvollisuus luoda tilaa osallisuudelle päätöksentekoprosesseissa on kirjoitettu sisään moniin lakeihin. Mutta mitä osallisuus tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää?

Yksilöiden ja erilaisten ryhmien tulee voida tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan, että he voivat vaikuttaa sekä omiin elinehtoihinsa että yhteiskunnan kehitykseen. Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin tutkimukset osoittavat, että osallisuuden ja terveyden välillä on yhteys. Henkilöillä, jotka tuntevat olevansa osallisia yhteiskunnassa, sekä koettu että todellinen terveys on useammin parempi kuin henkilöillä, joilla on tunne ulkopuolisuudesta, voimattomuudesta ja näköalattomuudesta. Osallisuus merkitsee kuulumista johonkin, kykyä toimia ja vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöt ja -yhdistykset muodostavat luonnollisia osallistumisen areenoja. Ne tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin ja merkitykselliseen toimintaan. Lisäksi ne keräävät ja kanavoivat jäsentensä kokemuksia ja näkemyksiä ja siten toimivat jäsentensä äänitorvena viranomaisten ja päätöksentekijöiden suuntaan. Kansalaisjärjestöjen vaikutus poliittiseen päätöksentekoprosessiin onkin merkittävä.

Kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen tavoite on parantaa ihmisten elämää ja arkea, vaikkakin eri rooleissa. Siksi kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelun ja yhteistyön tulee perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Yhteistyö vaatii toisen osapuolen tunnustamista. Työ yhteisen hyvän eteen vaatii vastuunkantoa ja avoimuutta kaikilta osapuolilta.

Mutta miten kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö varmistetaan, organisoidaan ja toteutetaan? Millaisia rakenteita ja prosesseja tarvitsemme yhteistyön edistämiseen? Miten voimme yhdessä rakentaa demokraattista aluetta ja asukkaiden osallisuuden tunnetta? Mitä pitäisi tehdä ja kenen?

Yksi maakunta- ja sote-uudistuksen tärkeistä tavoitteista oli parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Pohjanmaallakin tähän liittyvä työ pääsi uudistuksen valmistelun aikana hyvään vauhtiin. Yhteistyössä järjestökentän ja kuntien vaikuttamistoimielinten kanssa suunniteltiin mm. järjestöneuvottelukunnan sekä maakunnallisten vaikuttamistoimielinten asettamista.

Mutta sitten kävi kuten enemmän tai vähemmän oli odotettavissa – uudistus kaatui ja mieleen nousi huoli hyvän valmistelutyön päätymisestä roskakoriin. Onneksi näin ei kuitenkaan ole käymässä. Yksi tärkeä valmistelutyön lopputulema on yhteinen ymmärrys ja tahtotila siitä, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen on tärkeää työtä, jota on järkevää suunnitella ja toteuttaa eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Siksi teema on esillä myös 24.4. ensimmäistä kertaa järjestettävällä Pohjanmaan osallisuusareenalla. Teeman Kaikki mukaan – yhdessä asukkaiden kanssa alla järjestettävissä tietoiskuissa ja työpajassa pohdimme, mihin suuntaan Pohjanmaan osallisuusrakenteita tulee kehittää ja millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan. Asukas- ja järjestöosallisuuden kehittämispajassa työstämme aiemmissa kyselyissä ja osallisuustyöpajoissa kerättyä tietoa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä. Tavoitteena on yhdessä jatkojalostaa kerättyä tietoa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työpaja on tarkoitettu erityisesti järjestö- ja yhdistystoimijoille sekä julkisen sektorin henkilöstölle, luottamushenkilöille sekä vaikuttamistoimielinten jäsenille. Tervetuloa mukaan pohtimaan, miten Pohjanmaan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus turvataan myös jatkossa!

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 3

LAPE-akatemiat tukemaan muutostyötä

Kirjoittanut » Ann Backman, Riku Niemistö | 20.2.2019

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan kuulunut maakunnallinen LAPE-hanke Lapset ja perheet keskiöön päättyi vuodenvaihteessa. Vuosien 2017-2018 aikana tapahtunut kehittämistyö on koottu LAPE-käsikirjaksi: Lapsen hyvinvointi yhteisenä tehtävänä ja tavoitteena. Yhteinen muutostyö kuitenkin jatkuu ja työtä koordinoimassa vuoden 2019 ovat LAPE-muutosagentti Riku Niemistö ja LAPE-kehittäjä Ann Backman.

Pohjanmaan LAPE-muutosohjelman aikana sadat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen toimijat ovat kokoontuneet yhteen monialaisesti työryhmien kokouksissa, järjestetyissä seminaareissa sekä koulutus- ja kehittämisprosesseissa. Muutoksen, toisin tekemisen ja kehittämisen avain on toisen työn tunteminen, sekä ennen muuta kohtaaminen ja vuorovaikutus. Muutosohjelman perusideologian mukaisesti monialaisuus on toteutunut Pohjanmaan työskentelyssä hyvin. LAPE-käsikirjassa on koottu kehittämistyötä Pohjanmaalla. Paljon on saatu lyhyessä ajassa aikaan ja työn tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä lapsi- ja perhepalveluissa. Jatkokehittämisen on hyvä perustua myös kansalliseen kehittämiseen sekä myös muiden maakuntien kehittämistyöhön.

Sote- ja maakuntauudistuksen viivästyminen on tuonut omat haasteensa, koska yhteiset rakenteet, joihin osa kehittämistyötä olisi maakuntatasoisesti voitu juurruttaa puuttuvat vielä. Toisaalta LAPE:n aikana syntyneet ja vahvistuneet maakunnalliset verkostot voivat osaltaan olla sparraamassa kunnallisia ja alueellisia toimijoita kehittämisessä.

Kansallinen ohjeistus (esim. LAPE-teesit) ja maakunnallinen kehittämistyö antavat hyvän pohjan, jolle rakentaa LAPE-palveluita. Jotta lapsi- ja perhelähtöisiä monialaisia palvelukokonaisuuksia, esimerkiksi perhekeskusta tai sivistys- ja sote-sektorin yhteisiä työmenetelmiä, kuten lapset puheeksi-työmenetelmää saadaan käyttöön maakunnassa, on kyse myös johtamisesta.

Maakunnassa on kunnalliset LAPE-ryhmät jokaisessa kunnassa, jotka voivat viedä eteenpäin kehittämistä paikallisesti. LAPE-ryhmien puheenjohtajat muodostavat yhden avaintoimijoiden verkoston. Tämän lisäksi rakentumassa on sivistys-sotejohdon yhteistyöryhmä, joka tarvitsee vahvan mandaatin ohjata kehittämistyön suuntaa maakunnassa. LAPE-teeseissä yhteistyöryhmän tehtävä määritellään seuraavasti:

”LAPE-yhteistyöryhmä on yhteisten toimintamallien ja rakenteiden muodostaja, ylläpitäjä ja kehittäjä”

Palveluiden kehittämistä tulee ajatella lasten- ja perheiden arjen toimivuuden näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena ja lasten- ja perheiden ääntä kehittämisessä tulee edelleen vahvistaa. Tarvitaan strategista ajattelua ja johtamista tiedolla kohti yhteistä päämäärää, lapsiystävällisempää Pohjanmaata ja entistä hyvinvoivempia lapsia. Yhdessä valittuja indikaattoreita seuraten tulee valita paikalliset ja alueelliset kehittämiskohteet.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vaikuttava johtaminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Tämän tueksi käynnistyy valtakunnallisesti 20.3.19 Helsingissä LAPE-akatemia valmennusprosessi. LAPE-akatemia kokoaa kunkin maakunnan, kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdon sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajat yhteiseen oppimisprosessiin. Ensimmäinen maakunnallinen tilaisuus on sovittu pidettäväksi 9.5.19. Päivä kannattaa jo varata kalenteriin! Lisätietoa LAPE-akatemioista: https://stm.fi/lapeakatemia

 

20190220 LAPE akatemia

Lasten osallisuus ja lastensuojelu Pohjolassa

Kirjoittanut » Ann Backman | 5.12.2018

Helsingissä järjestettiin 21.-23.11.2018 Nordic Social Work Conference. Konferenssiin osallistui tutkijoita ja käytännön työn tekijöitä sekä Pohjoismaista että muista maista. Konferenssissa esiteltiin monia lastensuojeluun liittyviä tutkimuksia ja käytännön toimia.

Konferenssissa esiteltiin muun muassa tutkimus, jossa selvitettiin sijoitettujen lasten pärjäämistä nuorina aikuisina. Tutkimuksen mukaan aiemmin sijoitetut lapset pärjäävät aikuisena paremmin kuin myöhemmin sijoitetut.

Norjassa on kehitetty lasten osallisuutta lastensuojeluprosessiin tietojärjestelmän kautta. Tietojärjestelmässä on oma kohtansa, johon dokumentoidaan mm. lapsen saamat tiedot, lapsen antama palaute ja sosiaalityöntekijän kommentit.

Konferenssin opit Pohjanmaalle pähkinänkuoressa:

-          Lastensuojelun piirissä olevat lapset pitää huomioida palveluiden suunnittelussa tunnettujen riskitekijöiden ja tukevien tekijöiden mukaisesti.

-          Vanhempien saamaa tukea pitää kehittää

-          Väkivaltaa ehkäisevää työtä pitää tukea eri tavoin

-          Lasten osallisuus tulee dokumentoida tietokantoihin järjestelmällisesti.

-          Asiantuntijoiden tieto lastensuojelusta tulee jakaa kaikkialle yhteiskuntaan.

Lue koko blogiteksti ruotsiksi.

 20181205 blogg Ann

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta lisäpotkua kehittämiseen

Kirjoittanut » Varpu Rajaniemi, Irina Nori | 6.11.2018

On hyvä ravistella vakiintuneita ja kalkkeutuneita ajatusmalleja. Tämän huomasimme, kun Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa osallistuivat alkusyksystä STM:n käynnistämään maakuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön valmennushankkeeseen. Pohjanmaalla koulutus toteutettiin kolmena työpajana, joissa kertasimme KoulutusAvain Oy:n konsulttien Eija Leinosen ja Marja-Leena Haatajan johdolla keskeisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön liittyviä peruskäsitteitä ja kävimme läpi valtavirtaistamisen prosessia. Koska hanke oli osa maakunta- ja sote-uudistusta, paneuduimme myös henkilöstöpoliittiseen ja toiminnalliseen tasa-arvosuunnitteluun ja tarkastelimme kyseisiä asioita erilaisissa tulevan maakunnan suunnitelmissa. Lopuksi mietimme sitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö organisoidaan uudessa maakunnassa.

Olimme kaikki sitä mieltä, että uudessa maakunnassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat keskeisimmät tavoitteet tulee kirjata maakuntastrategiaan ja palvelustrategiaan. On myös tärkeää, että sukupuolinäkökulmaa tarkastellaan riittävän hyvin toimintaympäristökuvauksessa. Toisaalta mietimme, olisiko myös tarpeen laatia erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, vai olisiko siihenkin sisältyvät asiat käytännöllisintä viedä maakuntastrategiaan.

Käytäntö on osoittanut, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat harvoin etenevät pelkästään lainsäädännön tai strategiakirjausten voimalla. Olemme Pohjanmaalla jo pitkään työskennellet tasa-arvon edistämiseksi mm. maakunnallisessa tasa-arvoryhmässä. Työn tuloksena jo yhdeksän Pohjanmaan kuntaa viidestätoista on allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä vain harva kunta on laatinut peruskirjan mukaisen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja lähtenyt viemään sitä systemaattisesti käytäntöön. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden systemaattinen edistäminen vaatii vahvaa sitoutumista niin luottamushenkilöiden, ylimmän johdon kuin henkilökunnankin taholta. Työhön on varattava riittävät resurssit ja tekijät. Tarvitsemme myös toimivia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuvaavia indikaattoreita, sillä indikaattorien avulla voimme osoittaa muutostarpeet ja toisaalta sen, miten arvokasta tämä työ on. Hyvien indikaattoreiden kehittämisessä tarvitaan eri toimijoiden, kuten STM:n ja maakuntien välistä yhteistyötä.

Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen ja arvioiminen mitä ajankohtaisinta. Toiveenamme on, että voimme tässä työssä hyödyntää STM:n hankkeen tuloksena syntyvää maakunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintamallia. Hankkeen aikana huomasimme jälleen yhteistyön voiman: Vertaisoppiminen ja tutustuminen erilaisiin käytäntöihin on osoittautunut käteväksi keinoksi päästä nopeasti eteenpäin suunnittelutyössä.

Kirjoittajat: muutosjohtaja Varpu Rajaniemi ja kehittämissuunnittelija Irina Nori, Pohjanmaan liitto

Mitä tarkoittaa kulttuurisensitiivinen kohtaaminen lastensuojelussa?

Kirjoittanut » Ann Backman | 21.6.2018

 Toukokuun alussa järjestettiin seminaari, jossa oli asiantuntijana sosiaalityön dosentti Sabine Gruber Linköpingin yliopistosta. Hän on tutkinut kulttuurisensitiivistä näkökulmaa perhetyössä.

Suomen lait määrittelevät, että lapsen kansalaisuus, kieli ja uskonto tulee ottaa huomioon käytännön työssä. Sijaisperheiden rekrytointi on kuitenkin vaikeaa. Sijaisperheiden valinnan kriteerit ohjaavat kohti keskiluokkaista perhettä, jolloin eritaustaisia perheitä on vaikeampi rekrytoida. 

Lue Ann Backmanin blogikirjoitus kokonaisuudessaan ruotsiksi.

20180621 blogikuva

Miten kunta ja maakunta voivat tehdä yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen?

Kirjoittanut » Riku Niemistö, Jessica Fagerström | 11.5.2018

Huhtikuun lopussa järjestettiin valtakunnalliset LAPE-päivät. Tällä kertaa teemana oli Tulevaisuuden kunta ja maakunta lasten hyvinvoinnin ja oppimisen asialla. Aihe on ajankohtainen ja olennainen. Maakunta- ja sote-uudistus tuo mukanaan muutoksia lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämisvastuuseen.  

Sivistys- ja kulttuuritoimen palvelut jäävät kuntien vastuulle, kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Järjestämisvastuun jakautumisesta huolimatta työllä on edelleen yhteisiä tekijöitä: tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä toteuttaa lasten oikeuksia.

20180511 blogikuvaMuutosagentti Riku Niemistö osallistui valtakunnallisilla LAPE-päivillä huhtikuussa paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin missä tulevissa maakunnissa mennään ja miten tästä eteenpäin.

Juuri julkaistussa kirjeessä kuntien sivistys- ja perusturvajohtajille sekä maakuntien muutosjohtajille ministerit Annika Saarikko ja Sanni Grahn-Laasonen kehottavat toimijoita ryhtymään toimiin ja vakiinnuttamaan yhteistyön rakenteita. Ministerien kirjeen taustalla on tuore julkaisu Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi - Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa on selvityshenkilöt ovat kartoittaneet sivistys- ja sote-palvelujen yhdyspintoja ja sen perusteella antavat ehdotuksia tarkoituksenmukaisten palvelujen edistämiseksi myös tulevaisuudessa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on sijoitus tulevaisuuteen. Siksi kannattaa hyvissä ajoin miettiä mitä maakunta- ja sote-uudistus käytännössä tarkoittaa ja kuinka Pohjanmaalla voimme parhaiten kohdata muuttuvaa toimintaympäristöä. Yhdessä on muotoiltava konkreettisia, yhteisiä tavoitteita jotta myös jatkossa voimme tarjota lapsillemme ja nuorillemme heidän kasvua ja hyvinvointia tukeva ympäristöä.

Mitä voimme oppia ruotsalaisesta perhekeskustoiminnasta?

Kirjoittanut » Ann Backman | 13.2.2018

Ruotsalaisessa perhekeskustoiminnassa on monia samoja piirteitä kuin toiminnassa, jota kehitetään Suomeen osana LAPE-hanketta. Perhekeskuksista löytyy monia toimintoja, kuten avoin esikoulu (päivähoito), äitiysneuvola, lastenneuvola ja sosiaalihuolto. Ruotsalaisissa perhekeskuksissa työskentelee kuntien ja maakäräjien henkilökuntaa rinnakkain. Suomessa halutaan mennä vielä askel pidemmälle mm. tuomalla mukaan kolmannen sektorin toimintaa ja kytkeä perus- ja erikoistason palvelut yhteen.

Lue Ann Backmanin koko blogikirjoitus ruotsiksi. 

Voiko SOTE-uudistus lisätä tasa-arvoa?

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 23.1.2018

Eriarvoistumisen lisääntyminen on yksi suurimmista uhista hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet. Hyvinvointi ja terveys ovat vahvasti yhteydessä tulotasoon. Lasten- ja nuorten kohdalla suuri enemmistö voi kaikilla mittareilla paremmin kuin koskaan mutta pieni vähemmistö huonommin kuin aiemmin. Pohjanmaalla taloudelliset edellytykset hyvinvoinnille ovat kunnossa, eikä sen merkitystä pidä aliarvioida. Myös sairastavuusindeksien perusteella sijoitumme kärkikolmikkoon Suomen maakuntien joukossa. 

maakuntien elinvoimaisuus kuva

Lähde: https://twitter.com/timoaro

 

Taloudellinen hyvinvointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan merkityksellistä on sen jakautuminen. Kuten Richard Wilkinson ja Kate Pickett (2011) toteavat kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi, voidaan tasa-arvolla varmistaa myös kilpailukykyä kuten pohjoismaiden sijoitukset kilpailukykyvertailuissa osoittavat. Tasa-arvo lisää yhteiskunnan koheesioita ja luottamusta sekä varmistaa että kaikki ovat mukana ja kaikkien kyvyt tulevat käyttöön.

Myös palvelujärjestelmä voi olla epätasa-arvoinen. Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa terveydenhuollon tasa-arvon osalta ei ole ollut aina mairitteleva. Ongelma koskee nimenomaan perusterveydenhuoltoa, jossa palvelujärjestelmä on eriytynyt riippuen tulotasosta ja työmarkkina-asemasta. Työsuhde ja tulotaso ovat tuoneet mahdollisuuden parempiin palveluihin kuten yksityiseen terveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoito sitä vastoin on ollut tasa-arvoisempi ja kaikilla mittareilla maailman huippua. SOTE-uudistukseen sisältyy palvelujärjestelmän näkökulmasta myös tasa-arvoa lisääviä mahdollisuuksia, kun perustasoa vahvistetaan ja valinnanvapautta siellä lisätään. Suomalaisen yhteiskunnan palveluiden vahvuutena on pidetty kansainvälisissäkin tarkasteluissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta.  Vahvuus on syntynyt siitä, että palveluihin on luotettu ja niitä on käytetty. Kaikki ovat käyttäneet.

rikun blogitaulukkoLähde: Twitter/@THLorg

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.