Kärkihankeblogi

Ajatuksia perhekeskuksesta

Kirjoittaja Kärkihankeblogi | 1.11.2017 | 0 Kommentit

Osallistuin LAPE-muutosohjelman konferenssiin Helsingissä. Konferenssin teemana oli, mitä opittavaa meillä on muista maista? Kahden päivän konferenssin jälkeen on hyvä kysyä, mitä jäi mieleen? Yritetään näin seuraavan viikon maanantaina.

Perhekeskuksesta oli kertomassa professori Monica Martinussen Norjasta. Norjassa perhekeskuksia on kuvattu talona, jossa ensimmäisessä kerroksessa on kaikille avoimet matalan kynnyksen palvelut, kuten avoin päiväkotitoiminta. Ylemmissä kerroksissa on erityispalvelut kuten lastensuojelun palvelut. Perhekeskuksen kuvaaminen talona on mielestäni osuva, koska ajatuksena myös meillä on, että perhekeskukseen integroituvat myös (verkoston, jalkautuvien tai sähköisten palveluiden kautta) erityistason palvelut. 

20171110 blogikuva konferenssista

Norjan esimerkin ja paneelikeskustelun perusteella toimijoiden kokoaminen samoihin tiloihin ei takaa hyvää monialaista yhteistyötä. Sen eteen pitää määrätietoisesti tehdä työtä. Keskustelin Martinussenin kanssa myöhemmin ja kysyin perhekeskusten johtamisesta ja koordinaatiosta. Se on haaste heilläkin. Perhekeskukset ovat Norjassa kunnallisia, koska sote- ja sivistyspalvelut ovat kunnallisia erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Alueellisesti perhekeskuksilla on yhteistyötä ja heille järjestetään alueellisia tapaamisia.

Voisivatko maakunnalliset perhekeskusfoorumit, joita on luotu LAPE-ohjelman aikana, toimia meillä vastaavina yhteiskehittämisen foorumeina jatkossakin? Ministeri Saarikon kyselevä viesti oli, että onko perhekeskuksen muotoa ylipäätään syytä strukturoida valtakunnallisesti? Itse näen että kuntien ja LAPE-ryhmien tehtävänä on suunnitella perhekeskusta kunkin kunnan omista lähtökohdista.

Ministeri Saarikko muistutti myös varhaiskasvatuksen ja koulun keskeisestä roolista lapsen ja vanhempien hyvinvoinnin tukena. Neuvolassa käydään kerran vuodessa, varhaiskasvatuksessa päivittäin. Tässä muistuvat mieleen Pohjois-Pohjanmaan oivat laskelmat lasten ja perheiden palveluiden bruttokustannuksista, joista yli 80% muodostuu kuntiin jäävistä palveluista kuten varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Kunnan rooli perhekeskuskehittämisessä ja koordinoinnissa onkin keskeinen. 

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.

Lähetä kommenttisi

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.