Kärkihankeblogi

Näytä kaikki kirjoitukset kirjoitettu maaliskuu 2017

Itsemäärääminen - ikäihmisten näkökulma

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 29.3.2017

Itsemääräämisoikeus ja itsemäärääminen ovat käsitteitä, joita nostetaan esille ikäihmisten palvelua koskevissa keskusteluissa. Itsemääräämisoikeus on kaikkien ihmisten perusoikeus. Itsemäärääminen on yhteydessä valintojen tekemiseen ja päätöksentekokykyyn. 

Osallistuin viime viikolla Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään itsemääräämisoikeuslainsäädännön jatkovalmistelua koskevaan työseminaariin. Siellä käytiin keskustelua mm. rajoittamistoimenpiteiden käytöstä hoitotilanteissa. Itsemäärääminen on kuitenkin paljon laajempi asia.

Mitä itsemäärääminen käytännössä tarkoittaa? Harva meistä miettii, miten itsemäärääminen toteutuu arkielämässä. Valintojen tekeminen on luonteva osa arkea. Moni valitsee itse harrastuksensa ja tekee päätöksiä siitä, miten vapaa-aikaansa viettää. Nämä päätökset ovat yleensä yhteydessä elämätapaan ja arvostuksiin. Päätöksenteko voi koskea isoja asioita mutta kohdentua myös pieniin asioihin, kuten valintoihin pukeutumisessa tai syömisessä.

turvaranneke

 

Kun ihmisen päätöksentekokyky on alentunut esimerkiksi muistisairaudesta johtuen, muuttuu itsemääräämisen toteuttaminen haasteelliseksi. Ongelmat tulevat näkyviksi viimeistään silloin, kun henkilö lähtee vähillä vaatteilla ulos tai hän ei löydä takaisin kotiin, liesi jää päälle tai koti jää siivoamatta. Työseminaarissa pohdittiin, voidaanko tulevaisuudessa digitalisin järjestelmin tukea ikäihmisen itsemääräämistä ja kotona selviytymistä edellä mainituissa ongelmissa. Palveluasumispaikan haku ja jonottaminen ovat tätä päivää. Toisaalta THL:n RAI-vertailukehittämistiedon (N=25669) mukaan noin 14 %:lla niistä asukkaista, jotka asuivat tehostetussa palveluasumisessa vuonna 2016, oli liikkumisvapauden rajoituksia päivittäin.

 Miten asiakkaan itsemääräämistä voidaan tukea palveluohjauksessa? Tärkeintä on kuunnella ihmistä ja keskustella hänen kanssaan. Keskustelulle tulisi varata riittävästi aikaa, jotta ikäihminen voi tuoda esille omat mielipiteensä ja näkemyksensä. Tärkeä on myös käydä vuoropuhelua läheisten tai hoitoon osallistuvien kanssa. Ikäihminen tarvitsee itsemääräämisen toteuttamisessa ohjausta ja neuvontaa kuten myös tietoa palveluista ja hoitojen vaikutuksista ymmärrettävällä tavalla. Hänelle tulee antaa mahdollisuus osallistua kykyjensä mukaan palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin ja palvelunsa suunnitteluun. Henkilön itsemääräämistä edistää hänen läheistensä osaamisen ja jaksamisen tukeminen.

Lainsäädännön haasteena on tuottaa yhteisiä itsemääräämisen toteuttamisen linjauksia, jotta ihminen iästä, toimintakyvyn rajoitteista tai sairauksista riippumatta nähdään kokonaisuutena. Itsemääräämisen edellytyksistä tulisi myös keskustella huomattavasti enemmän valinnanvapauden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen rinnalla.

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.