Kärkihankeblogi

Näytä kirjoitukset tällä avainsanalla 'hyvinvointi'

Kaikki mukaan – yhdessä asukkaiden kanssa

Kirjoittanut » Ritva Mertaniemi, Irina Nori | 20.3.2019

Osallisuus on arvo ja tavoite monessa politiikkaohjelmassa ja strategiassa, ja myös työkalu rakennettaessa demokraattista, oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Lisääntynyt osallisuus nähdään usein ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja osallisuus ja mahdollisuus osallistua ovat myös yksilön oikeuksia. Viranomaisten velvollisuus luoda tilaa osallisuudelle päätöksentekoprosesseissa on kirjoitettu sisään moniin lakeihin. Mutta mitä osallisuus tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää?

Yksilöiden ja erilaisten ryhmien tulee voida tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan, että he voivat vaikuttaa sekä omiin elinehtoihinsa että yhteiskunnan kehitykseen. Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin tutkimukset osoittavat, että osallisuuden ja terveyden välillä on yhteys. Henkilöillä, jotka tuntevat olevansa osallisia yhteiskunnassa, sekä koettu että todellinen terveys on useammin parempi kuin henkilöillä, joilla on tunne ulkopuolisuudesta, voimattomuudesta ja näköalattomuudesta. Osallisuus merkitsee kuulumista johonkin, kykyä toimia ja vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöt ja -yhdistykset muodostavat luonnollisia osallistumisen areenoja. Ne tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin ja merkitykselliseen toimintaan. Lisäksi ne keräävät ja kanavoivat jäsentensä kokemuksia ja näkemyksiä ja siten toimivat jäsentensä äänitorvena viranomaisten ja päätöksentekijöiden suuntaan. Kansalaisjärjestöjen vaikutus poliittiseen päätöksentekoprosessiin onkin merkittävä.

Kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen tavoite on parantaa ihmisten elämää ja arkea, vaikkakin eri rooleissa. Siksi kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelun ja yhteistyön tulee perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Yhteistyö vaatii toisen osapuolen tunnustamista. Työ yhteisen hyvän eteen vaatii vastuunkantoa ja avoimuutta kaikilta osapuolilta.

Mutta miten kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö varmistetaan, organisoidaan ja toteutetaan? Millaisia rakenteita ja prosesseja tarvitsemme yhteistyön edistämiseen? Miten voimme yhdessä rakentaa demokraattista aluetta ja asukkaiden osallisuuden tunnetta? Mitä pitäisi tehdä ja kenen?

Yksi maakunta- ja sote-uudistuksen tärkeistä tavoitteista oli parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Pohjanmaallakin tähän liittyvä työ pääsi uudistuksen valmistelun aikana hyvään vauhtiin. Yhteistyössä järjestökentän ja kuntien vaikuttamistoimielinten kanssa suunniteltiin mm. järjestöneuvottelukunnan sekä maakunnallisten vaikuttamistoimielinten asettamista.

Mutta sitten kävi kuten enemmän tai vähemmän oli odotettavissa – uudistus kaatui ja mieleen nousi huoli hyvän valmistelutyön päätymisestä roskakoriin. Onneksi näin ei kuitenkaan ole käymässä. Yksi tärkeä valmistelutyön lopputulema on yhteinen ymmärrys ja tahtotila siitä, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen on tärkeää työtä, jota on järkevää suunnitella ja toteuttaa eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Siksi teema on esillä myös 24.4. ensimmäistä kertaa järjestettävällä Pohjanmaan osallisuusareenalla. Teeman Kaikki mukaan – yhdessä asukkaiden kanssa alla järjestettävissä tietoiskuissa ja työpajassa pohdimme, mihin suuntaan Pohjanmaan osallisuusrakenteita tulee kehittää ja millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan. Asukas- ja järjestöosallisuuden kehittämispajassa työstämme aiemmissa kyselyissä ja osallisuustyöpajoissa kerättyä tietoa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä. Tavoitteena on yhdessä jatkojalostaa kerättyä tietoa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työpaja on tarkoitettu erityisesti järjestö- ja yhdistystoimijoille sekä julkisen sektorin henkilöstölle, luottamushenkilöille sekä vaikuttamistoimielinten jäsenille. Tervetuloa mukaan pohtimaan, miten Pohjanmaan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus turvataan myös jatkossa!

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 3

Voiko SOTE-uudistus lisätä tasa-arvoa?

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 23.1.2018

Eriarvoistumisen lisääntyminen on yksi suurimmista uhista hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet. Hyvinvointi ja terveys ovat vahvasti yhteydessä tulotasoon. Lasten- ja nuorten kohdalla suuri enemmistö voi kaikilla mittareilla paremmin kuin koskaan mutta pieni vähemmistö huonommin kuin aiemmin. Pohjanmaalla taloudelliset edellytykset hyvinvoinnille ovat kunnossa, eikä sen merkitystä pidä aliarvioida. Myös sairastavuusindeksien perusteella sijoitumme kärkikolmikkoon Suomen maakuntien joukossa. 

maakuntien elinvoimaisuus kuva

Lähde: https://twitter.com/timoaro

 

Taloudellinen hyvinvointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan merkityksellistä on sen jakautuminen. Kuten Richard Wilkinson ja Kate Pickett (2011) toteavat kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi, voidaan tasa-arvolla varmistaa myös kilpailukykyä kuten pohjoismaiden sijoitukset kilpailukykyvertailuissa osoittavat. Tasa-arvo lisää yhteiskunnan koheesioita ja luottamusta sekä varmistaa että kaikki ovat mukana ja kaikkien kyvyt tulevat käyttöön.

Myös palvelujärjestelmä voi olla epätasa-arvoinen. Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa terveydenhuollon tasa-arvon osalta ei ole ollut aina mairitteleva. Ongelma koskee nimenomaan perusterveydenhuoltoa, jossa palvelujärjestelmä on eriytynyt riippuen tulotasosta ja työmarkkina-asemasta. Työsuhde ja tulotaso ovat tuoneet mahdollisuuden parempiin palveluihin kuten yksityiseen terveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoito sitä vastoin on ollut tasa-arvoisempi ja kaikilla mittareilla maailman huippua. SOTE-uudistukseen sisältyy palvelujärjestelmän näkökulmasta myös tasa-arvoa lisääviä mahdollisuuksia, kun perustasoa vahvistetaan ja valinnanvapautta siellä lisätään. Suomalaisen yhteiskunnan palveluiden vahvuutena on pidetty kansainvälisissäkin tarkasteluissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta.  Vahvuus on syntynyt siitä, että palveluihin on luotettu ja niitä on käytetty. Kaikki ovat käyttäneet.

rikun blogitaulukkoLähde: Twitter/@THLorg

Tunnuslukuja seurantaan

Kirjoittanut » Pia Vähäkangas | 23.10.2017

pian blogi lokakuu 2017

Tulevaisuudessa tarvitaan maakuntaan mittareita, joiden avulla seurataan asiakkaiden palvelutarpeita ja arvioidaan palvelun ja hoidon vaikutuksia väestön ja ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Useassa Pohjanmaan kunnassa on kotihoidossa ja asumispalveluissa käytössä ikäihmisten palveluissa RAI-järjestelmä (www.thl.fi). Jatkossa on tärkeä kehittää yhteisiä RAI-tunnuslukuja, joiden avulla voidaan seurata hoidon ja palvelun laatua koko maakunnassa.

Kuvassa oleva RAI-tietojohtamisen työryhmä työstää ja kehittää johtamisen tunnuslukuja. Ryhmän puheenjohtajana toimii I&O-muutosagentti.

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.