Kärkihankeblogi

Näytä kirjoitukset tällä avainsanalla 'perhekeskus'

Mitä voimme oppia ruotsalaisesta perhekeskustoiminnasta?

Kirjoittanut » Ann Backman | 13.2.2018

Ruotsalaisessa perhekeskustoiminnassa on monia samoja piirteitä kuin toiminnassa, jota kehitetään Suomeen osana LAPE-hanketta. Perhekeskuksista löytyy monia toimintoja, kuten avoin esikoulu (päivähoito), äitiysneuvola, lastenneuvola ja sosiaalihuolto. Ruotsalaisissa perhekeskuksissa työskentelee kuntien ja maakäräjien henkilökuntaa rinnakkain. Suomessa halutaan mennä vielä askel pidemmälle mm. tuomalla mukaan kolmannen sektorin toimintaa ja kytkeä perus- ja erikoistason palvelut yhteen.

Lue Ann Backmanin koko blogikirjoitus ruotsiksi. 

Ajatuksia perhekeskuksesta

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 1.11.2017

Osallistuin LAPE-muutosohjelman konferenssiin Helsingissä. Konferenssin teemana oli, mitä opittavaa meillä on muista maista? Kahden päivän konferenssin jälkeen on hyvä kysyä, mitä jäi mieleen? Yritetään näin seuraavan viikon maanantaina.

Perhekeskuksesta oli kertomassa professori Monica Martinussen Norjasta. Norjassa perhekeskuksia on kuvattu talona, jossa ensimmäisessä kerroksessa on kaikille avoimet matalan kynnyksen palvelut, kuten avoin päiväkotitoiminta. Ylemmissä kerroksissa on erityispalvelut kuten lastensuojelun palvelut. Perhekeskuksen kuvaaminen talona on mielestäni osuva, koska ajatuksena myös meillä on, että perhekeskukseen integroituvat myös (verkoston, jalkautuvien tai sähköisten palveluiden kautta) erityistason palvelut. 

20171110 blogikuva konferenssista

Norjan esimerkin ja paneelikeskustelun perusteella toimijoiden kokoaminen samoihin tiloihin ei takaa hyvää monialaista yhteistyötä. Sen eteen pitää määrätietoisesti tehdä työtä. Keskustelin Martinussenin kanssa myöhemmin ja kysyin perhekeskusten johtamisesta ja koordinaatiosta. Se on haaste heilläkin. Perhekeskukset ovat Norjassa kunnallisia, koska sote- ja sivistyspalvelut ovat kunnallisia erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Alueellisesti perhekeskuksilla on yhteistyötä ja heille järjestetään alueellisia tapaamisia.

Voisivatko maakunnalliset perhekeskusfoorumit, joita on luotu LAPE-ohjelman aikana, toimia meillä vastaavina yhteiskehittämisen foorumeina jatkossakin? Ministeri Saarikon kyselevä viesti oli, että onko perhekeskuksen muotoa ylipäätään syytä strukturoida valtakunnallisesti? Itse näen että kuntien ja LAPE-ryhmien tehtävänä on suunnitella perhekeskusta kunkin kunnan omista lähtökohdista.

Ministeri Saarikko muistutti myös varhaiskasvatuksen ja koulun keskeisestä roolista lapsen ja vanhempien hyvinvoinnin tukena. Neuvolassa käydään kerran vuodessa, varhaiskasvatuksessa päivittäin. Tässä muistuvat mieleen Pohjois-Pohjanmaan oivat laskelmat lasten ja perheiden palveluiden bruttokustannuksista, joista yli 80% muodostuu kuntiin jäävistä palveluista kuten varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Kunnan rooli perhekeskuskehittämisessä ja koordinoinnissa onkin keskeinen. 

LAPE-kärkihanke käynnistynyt Pohjanmaalla

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 28.6.2017

LAPE-hanke uudistaa lasten-, nuorten ja perheiden palvelut asiakaslähtöisiksi integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. LAPE on näin ollen muutos- ja toimeenpano-ohjelma, joka liittyy läheisesti sote- ja maakuntauudistukseen. Muutosohjelma koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus on nimeltään lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri, toinen on lapsi- ja perhelähtöiset palvelut. Pohjanmaalla muutosohjelma keskittyy palveluiden uudistamiseen.

rikun blogikuva1 suo

LAPE-hankkeen keskeisenä tavoitteena on palveluiden oikea-aikainen saatavuus, painopisteen siirtyminen ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Pohjanmaan maakunnan oman perhekeskustoimintamallin kehittäminen on yksi keino edistää näitä tavoitteita.

Jokainen maakunta on saanut valtionrahoituksen muutosagentin palkkaamiseksi. Muutosagentin tehtävänä on innostaa alueen toimijoita muutokseen sekä tukea ja koordinoida alueella toteutettavaa LAPE-muutostyötä. Pohjanmaalla muutosagentti on mukana maakunnan väliaikaishallinnossa. Muutosagentti on aloittanut työnsä Pohjanmaalla toukokuun alussa. Muutosagentin lisäksi Pohjanmaa on hakenut ja saanut hankerahoitusta erityistason palveluiden kehittämiseen. Hankesuunnitelma on luettavissa nettisivuilla 2019.osterbotten.fi. Kehittämishanke käynnistyy täydellä teholla, kun hanketyöntekijät on saatu rekrytoitua.

Työni muutosagenttina on alkanut tutustumisella maakuntaan ja kuntiin. Suhteessa kuntiin muutosagentin tehtävänä on edistää sitä, että kunnissa on olemassa olevat yhteistyörakenteet, kunnalliset lape-ryhmät, toiminnassa. Maakunnallinen lape-ryhmä toimii muutosagentin työn sekä hankkeen ohjausryhmänä. Muutosagentin työssä on tärkeää myös löytää ja tuoda esiin paikallisia hyviä käytäntöjä, joita jatkossa voitaisiin ottaa käyttöön koko maakunnassa.

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.