Kärkihankeblogi

Näytä kirjoitukset tällä avainsanalla 'pohjanmaan osallisuusareena 24.4.2019'

Osallisuus digitalisoituvassa maailmassa

Kirjoittanut » Mirva Gullman, Jessica Fagerström | 1.4.2019

Digitalisaatio ihastuttaa ja kauhistuttaa. Se on monelle jotain epämääräistä, vaikeasti hahmotettavaa ja ymmärrettävää. Jotain josta puhutaan kaikkialla, mutta harvoin niin konkreettisella tasolla, että meistä jokainen ymmärtäisi, mistä digitalisaatiossa on kyse.

Mitä digitalisaatio tarkoittaa ja merkitsee? Digitalisaatio ja palvelujen sähköistyminen ei tarkoita palveluiden katoamista eikä myöskään ihmiskontaktien häviämistä. Useimmissa tapauksissa mahdollisuus asioida verkossa vähentää matkustamisen tarvetta ja nopeuttaa asioiden hoitamista. Myös palvelujen saatavuus paranee. Parhaimmillaan se mahdollistaa uusien ja yksilöllisempien palveluiden tarjoamisen asiakkaille.

Digin avulla voidaan edistää osallisuutta. Digitalisaatio tarjoaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille uudenlaisia mahdollisuuksia. Erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää esimerkiksi ikääntyneiden turvallista liikkumista, yhteydenpitoa läheisiin tai kotona asumista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä riippumatta siitä, toteutetaanko palvelut sähköisesti vai kasvotusten. Sähköisesti toteutettava ajanvaraus tai yhteydenotto terveydenhuollon asiantuntijaan mahdollistaa asiakkaalle asioinnin kotoa käsin, hänelle itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Sähköisten palveluiden avulla voidaan hyödyntää resursseja järkevästi siten, että palveluiden käyttäjille tarjotaan yksilöllisempiä ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja.

Miten tavallinen kansalainen pääsee osalliseksi sähköistyvistä palveluista? Mitä jos oma osaaminen tai luottamus omiin taitoihin estää asioinnin verkossa? Kenenkään ei tarvitse valloittaa digitalisoituvaa maailmaa yksin – apua on tarjolla. Sähköisten palveluiden käytön opastusta eli digitukea kehitetään eri puolilla Suomea ja eri organisaatiot tarjoavat apuaan palveluidensa käyttöön.

Pohjanmaan Osallisuusareenan Digi-minimessut tarjoavat aiheesta kiinnostuneille mahdollisuuden päästä tutustumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden digitaalisiin ratkaisuihin. Näytteillä on eri toimijoiden palveluita, robotteja ja digitaalisia ratkaisuja. Minimessujen jälkeen toteutettavassa DigiSoteuttamo-työpajassa pohditaan millaisin digitaalisin keinoin ja palveluin ihmisten arjesta voidaan tehdä mielekästä ja toimivaa. Työpajan osallistujat pääsevät tarkastelemaan aihetta hyvinvoinnin eri näkökulmista ja tuomaan esiin omia näkemyksiään digitaalisista ratkaisuista.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Mirva Gullman ja Jessica Fagerström
Pohjanmaan digitukipilotti

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 4

Kaikki mukaan – yhdessä asukkaiden kanssa

Kirjoittanut » Ritva Mertaniemi, Irina Nori | 20.3.2019

Osallisuus on arvo ja tavoite monessa politiikkaohjelmassa ja strategiassa, ja myös työkalu rakennettaessa demokraattista, oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Lisääntynyt osallisuus nähdään usein ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja osallisuus ja mahdollisuus osallistua ovat myös yksilön oikeuksia. Viranomaisten velvollisuus luoda tilaa osallisuudelle päätöksentekoprosesseissa on kirjoitettu sisään moniin lakeihin. Mutta mitä osallisuus tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää?

Yksilöiden ja erilaisten ryhmien tulee voida tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan, että he voivat vaikuttaa sekä omiin elinehtoihinsa että yhteiskunnan kehitykseen. Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin tutkimukset osoittavat, että osallisuuden ja terveyden välillä on yhteys. Henkilöillä, jotka tuntevat olevansa osallisia yhteiskunnassa, sekä koettu että todellinen terveys on useammin parempi kuin henkilöillä, joilla on tunne ulkopuolisuudesta, voimattomuudesta ja näköalattomuudesta. Osallisuus merkitsee kuulumista johonkin, kykyä toimia ja vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöt ja -yhdistykset muodostavat luonnollisia osallistumisen areenoja. Ne tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin ja merkitykselliseen toimintaan. Lisäksi ne keräävät ja kanavoivat jäsentensä kokemuksia ja näkemyksiä ja siten toimivat jäsentensä äänitorvena viranomaisten ja päätöksentekijöiden suuntaan. Kansalaisjärjestöjen vaikutus poliittiseen päätöksentekoprosessiin onkin merkittävä.

Kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen tavoite on parantaa ihmisten elämää ja arkea, vaikkakin eri rooleissa. Siksi kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin vuoropuhelun ja yhteistyön tulee perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Yhteistyö vaatii toisen osapuolen tunnustamista. Työ yhteisen hyvän eteen vaatii vastuunkantoa ja avoimuutta kaikilta osapuolilta.

Mutta miten kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö varmistetaan, organisoidaan ja toteutetaan? Millaisia rakenteita ja prosesseja tarvitsemme yhteistyön edistämiseen? Miten voimme yhdessä rakentaa demokraattista aluetta ja asukkaiden osallisuuden tunnetta? Mitä pitäisi tehdä ja kenen?

Yksi maakunta- ja sote-uudistuksen tärkeistä tavoitteista oli parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Pohjanmaallakin tähän liittyvä työ pääsi uudistuksen valmistelun aikana hyvään vauhtiin. Yhteistyössä järjestökentän ja kuntien vaikuttamistoimielinten kanssa suunniteltiin mm. järjestöneuvottelukunnan sekä maakunnallisten vaikuttamistoimielinten asettamista.

Mutta sitten kävi kuten enemmän tai vähemmän oli odotettavissa – uudistus kaatui ja mieleen nousi huoli hyvän valmistelutyön päätymisestä roskakoriin. Onneksi näin ei kuitenkaan ole käymässä. Yksi tärkeä valmistelutyön lopputulema on yhteinen ymmärrys ja tahtotila siitä, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen on tärkeää työtä, jota on järkevää suunnitella ja toteuttaa eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Siksi teema on esillä myös 24.4. ensimmäistä kertaa järjestettävällä Pohjanmaan osallisuusareenalla. Teeman Kaikki mukaan – yhdessä asukkaiden kanssa alla järjestettävissä tietoiskuissa ja työpajassa pohdimme, mihin suuntaan Pohjanmaan osallisuusrakenteita tulee kehittää ja millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan. Asukas- ja järjestöosallisuuden kehittämispajassa työstämme aiemmissa kyselyissä ja osallisuustyöpajoissa kerättyä tietoa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä. Tavoitteena on yhdessä jatkojalostaa kerättyä tietoa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työpaja on tarkoitettu erityisesti järjestö- ja yhdistystoimijoille sekä julkisen sektorin henkilöstölle, luottamushenkilöille sekä vaikuttamistoimielinten jäsenille. Tervetuloa mukaan pohtimaan, miten Pohjanmaan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus turvataan myös jatkossa!

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 3

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.