Kärkihankeblogi

Näytä kirjoitukset tällä avainsanalla 'tasa-arvo'

Tasa-arvoinen ja osallistava yhdistyselämä toivottaa mukaan kaikki kylän asukkaat

Kirjoittanut » Nora Väglund | 11.4.2019

Yhdistyselämässä kaikkien tulisi tuntea itsensä tervetulleeksi ja osalliseksi. Koska yhdistyskenttä muodostaa ison osan yhteiskunnasta, on tärkeää että yhdistyksissä lähdetään tasavertaisuuden näkökulmasta. Tasa-arvoisessa ja osallistavassa yhdistyksessä jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi ja merkitykselliseksi toiminnassa, mikä johtaa korkeampaan sitoutumiseen ja parempaan yhteishenkeen.

Yhdistyksessä on helppo sokeutua omalle toiminnalle. Monesti ajatellaan että ”kaikki tietävät mitä me teemme ja mistä meidät löytää”. Kun uusi jäsen tulee mukaan, yhdistykseen normit, joita muut eivät tunnista, näkyvät selvästi uudelle jäsenelle. Vasta kun joku rikkoon normeja, ne huomataan. Jotkut normeista voivat olla ulossulkevia ja erottavia, mistä johtuu että ihmiset jotka kuuluvat kohderyhmään eivät kuitenkaan viihdy.

20190411 jamstalld forening

Bygdegården skede 3 -projektissa kerättiin tulisieluja Svenska Österbottens Ungdomsförbundin (SÖU) jäsenyhdistyksistä työryhmään. Työryhmän tarkoituksena oli työskennellä tasa-arvoisemman ja osallistavamman yhdistyselämän puolesta. Vuoden 2018 aikana ryhmä tuotti esitteen, jonka on tarkoitus avata keskustelua ja ajatuksia tasa-arvoisesta ja osallistavasta toiminnasta yhdistyksissä. Esitettä lähetettiin kaikkiin SÖU:n jäsenyhdistyksiin ja muille kiinnostuneille.

Pienemmissä kylissä esimerkiksi usein pidetään itsestäänselvyytenä että ihmiset tuntevat toisensa – kun ollaan koolla puhutaan toisista etunimillä tai lempinimillä, joita kaikki eivät kuitenkaan tunne. Yhdistyksessä olisikin hyvä istua alas hallituksen kanssa ja kriittisesti pohtia minkälaisia normeja juuri meidän yhdistyksestä löytyy. Sitten voidaan miettiä mitä normeja pitäisi muuttaa, jos ne ovat ulossulkevia tai loukkaavia.

Työskentelemällä osallistuvasta näkökulmasta on helpompi saada uusia jäseniä, joka myös johtaa korkeampaan sitoutumiseen ja parempaan yhteishenkeen yhdistyksessä. Tasavertaisessa yhdistyksessä kaikilla on mahdollisuus ottaa osaa toimintaan. Kaikkien panokset huomataan ja kaikki saavat tuntea olevansa osa yhdistystä. Häirintää tai syrjintää ei suvaita ja kaikki jäsenet ovat yhdenvertaisia identiteetistä tai viiteryhmästä huolimatta.

Oletko pohtinut miten asiat ovat sinun kylälläsi, yhdistyksessä tai organisaatiossa? Kuka puhuu kokouksissa? Voivatko kaikki osallistua toimintaan? Kuka tekee mitäkin ja miksi? Pohjanmaan Osallisuusareenassa 24.4. käsitellään tasa-arvoisuuden ja osallisuuden teemaa otsikon ”Asukkaat tekevät kylän” alla. Saat kuulla miten työryhmä toimi, minkälaisiin lopputuloksiin se päätyi ja samalla saat pohtia miten asiat näyttäytyvät omassa kylässä, yhdistyksessä tai organisaatiossasi.

Tervetuloa mukaan!

Nora Väglund
Projektledare för Bygdegården vid
Svenska Österbottens Ungdomsförbund r.f

Lue lisää osallisuusareenasta ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.4.

kuva Osallisuusareena 6

Avainsanat:

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta lisäpotkua kehittämiseen

Kirjoittanut » Varpu Rajaniemi, Irina Nori | 6.11.2018

On hyvä ravistella vakiintuneita ja kalkkeutuneita ajatusmalleja. Tämän huomasimme, kun Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa osallistuivat alkusyksystä STM:n käynnistämään maakuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön valmennushankkeeseen. Pohjanmaalla koulutus toteutettiin kolmena työpajana, joissa kertasimme KoulutusAvain Oy:n konsulttien Eija Leinosen ja Marja-Leena Haatajan johdolla keskeisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön liittyviä peruskäsitteitä ja kävimme läpi valtavirtaistamisen prosessia. Koska hanke oli osa maakunta- ja sote-uudistusta, paneuduimme myös henkilöstöpoliittiseen ja toiminnalliseen tasa-arvosuunnitteluun ja tarkastelimme kyseisiä asioita erilaisissa tulevan maakunnan suunnitelmissa. Lopuksi mietimme sitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö organisoidaan uudessa maakunnassa.

Olimme kaikki sitä mieltä, että uudessa maakunnassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat keskeisimmät tavoitteet tulee kirjata maakuntastrategiaan ja palvelustrategiaan. On myös tärkeää, että sukupuolinäkökulmaa tarkastellaan riittävän hyvin toimintaympäristökuvauksessa. Toisaalta mietimme, olisiko myös tarpeen laatia erillinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, vai olisiko siihenkin sisältyvät asiat käytännöllisintä viedä maakuntastrategiaan.

Käytäntö on osoittanut, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat harvoin etenevät pelkästään lainsäädännön tai strategiakirjausten voimalla. Olemme Pohjanmaalla jo pitkään työskennellet tasa-arvon edistämiseksi mm. maakunnallisessa tasa-arvoryhmässä. Työn tuloksena jo yhdeksän Pohjanmaan kuntaa viidestätoista on allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä vain harva kunta on laatinut peruskirjan mukaisen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja lähtenyt viemään sitä systemaattisesti käytäntöön. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden systemaattinen edistäminen vaatii vahvaa sitoutumista niin luottamushenkilöiden, ylimmän johdon kuin henkilökunnankin taholta. Työhön on varattava riittävät resurssit ja tekijät. Tarvitsemme myös toimivia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuvaavia indikaattoreita, sillä indikaattorien avulla voimme osoittaa muutostarpeet ja toisaalta sen, miten arvokasta tämä työ on. Hyvien indikaattoreiden kehittämisessä tarvitaan eri toimijoiden, kuten STM:n ja maakuntien välistä yhteistyötä.

Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen ja arvioiminen mitä ajankohtaisinta. Toiveenamme on, että voimme tässä työssä hyödyntää STM:n hankkeen tuloksena syntyvää maakunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintamallia. Hankkeen aikana huomasimme jälleen yhteistyön voiman: Vertaisoppiminen ja tutustuminen erilaisiin käytäntöihin on osoittautunut käteväksi keinoksi päästä nopeasti eteenpäin suunnittelutyössä.

Kirjoittajat: muutosjohtaja Varpu Rajaniemi ja kehittämissuunnittelija Irina Nori, Pohjanmaan liitto

Voiko SOTE-uudistus lisätä tasa-arvoa?

Kirjoittanut » Riku Niemistö | 23.1.2018

Eriarvoistumisen lisääntyminen on yksi suurimmista uhista hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet. Hyvinvointi ja terveys ovat vahvasti yhteydessä tulotasoon. Lasten- ja nuorten kohdalla suuri enemmistö voi kaikilla mittareilla paremmin kuin koskaan mutta pieni vähemmistö huonommin kuin aiemmin. Pohjanmaalla taloudelliset edellytykset hyvinvoinnille ovat kunnossa, eikä sen merkitystä pidä aliarvioida. Myös sairastavuusindeksien perusteella sijoitumme kärkikolmikkoon Suomen maakuntien joukossa. 

maakuntien elinvoimaisuus kuva

Lähde: https://twitter.com/timoaro

 

Taloudellinen hyvinvointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan merkityksellistä on sen jakautuminen. Kuten Richard Wilkinson ja Kate Pickett (2011) toteavat kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi, voidaan tasa-arvolla varmistaa myös kilpailukykyä kuten pohjoismaiden sijoitukset kilpailukykyvertailuissa osoittavat. Tasa-arvo lisää yhteiskunnan koheesioita ja luottamusta sekä varmistaa että kaikki ovat mukana ja kaikkien kyvyt tulevat käyttöön.

Myös palvelujärjestelmä voi olla epätasa-arvoinen. Suomen sijoitus kansainvälisissä vertailuissa terveydenhuollon tasa-arvon osalta ei ole ollut aina mairitteleva. Ongelma koskee nimenomaan perusterveydenhuoltoa, jossa palvelujärjestelmä on eriytynyt riippuen tulotasosta ja työmarkkina-asemasta. Työsuhde ja tulotaso ovat tuoneet mahdollisuuden parempiin palveluihin kuten yksityiseen terveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon. Erikoissairaanhoito sitä vastoin on ollut tasa-arvoisempi ja kaikilla mittareilla maailman huippua. SOTE-uudistukseen sisältyy palvelujärjestelmän näkökulmasta myös tasa-arvoa lisääviä mahdollisuuksia, kun perustasoa vahvistetaan ja valinnanvapautta siellä lisätään. Suomalaisen yhteiskunnan palveluiden vahvuutena on pidetty kansainvälisissäkin tarkasteluissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta.  Vahvuus on syntynyt siitä, että palveluihin on luotettu ja niitä on käytetty. Kaikki ovat käyttäneet.

rikun blogitaulukkoLähde: Twitter/@THLorg

Päivitetty 11.10.2017, Kello 08.45, Petra Fager.