14.01.2019
Maaseutuhallinto jälleen uudistuksessa

Närpiön, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Maalahden ja Korsnäsin maaseutuhallinto siirrettiin Rannikko-Pohjanmaan alaisuuteen vuonna 2012. Siirto oli seurausta maaseutuelinkeinoviranomaisiin sovellettavan lainsäädännön muutoksesta, jolla tehtävät keskitettiin suuremmille yhteistoiminta-alueille.

Maaseutuhallinnossa on yhdeksän työntekijää neljässä toimipaikassa: Ylimarkussa, Lapväärtissä, Maalahdessa ja Korsnäsissa. Närpiön kaupungintalossa on sivutoimisto, jossa maanviljelijät voivat käydä perjantaisin. Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän alueella on runsaat 1000 pinta-alatuen piiriin kuuluvaa maanviljelijää. Maaseutuhallinnon tehtävänä on mm. käsitellä maataloustukihakemuksia, antaa tietoa ja ohjeita tuista, suorittaa hukkakauratarkastuksia, vahinkojen arviointia sekä hoitaa Eviran eläintenpitorekisteriä koskevia asioita. Osa henkilökunnasta työskentelee turkiseläinkonsulentteina, suorittaa turkiseläinten luokitusta ja ottaa niistä verinäytteitä sekä antaa neuvoja turkiseläintarhaajille.

20190114 K5 landsbygdsforvaltningens personal 2

 

Tukihakemusten käsittely suuri työ

Tukihakemusten käsittely vie suurimman ajan henkilökunnan työajasta, kaikki momentit on suoritettava kuntayhtymän ja Maaseutuviraston (2019 alkaen Elintarvikeviraston) solmiman maksusopimuksen vaatimusten mukaisesti.  

– Tukien käsittely on erittäin vastuullista työtä. Vuonna 2017 kuntayhtymän maaseutuhallinto vastasi 22,7 milj. euron tukisumman käsittelystä ja maksatuksesta alueen maanviljelijöille. Tämä on erittäin paljon rahaa, ja näin suuren summan maksaminen edellyttää, että henkilökunnan on hallittava suuri määrä sääntöjä ja tietoja. Samalla pyrimme minimoimaan maanviljelijöiden tekemien virheiden riskiä byrokratiaviidakossa. Muistutamme viljelijöitä esim. hakupäivämääristä ja tarkistamme mahdollisuuksien mukaan hakemukset sekä kerromme maanviljelijälle niissä mahdollisesti ongelmia aiheuttavista asioista, toteaa Annica Lind, joka työskentelee maaseutupäällikkönä ja johtaa yksikköä.

Maaseutukanslioilla tärkeä rooli maatalouselinkeinoissa

Maaseutukanslioilla, joiksi konttoreita kutsutaan, on aina ollut erittäin tärkeä rooli maatalouselinkeinojen piirissä. Maanviljelijöiden tulot perustuvat suurelta osin pinta-ala- ja eläintukiin ja yhteys maatalouskanslian henkilökuntaan on ollut tärkeä. Kanslioissa oli aikaisemmin ruuhkaa kun kaikki tukihakemukset jätettiin paperisina. Vuonna 2018 yli 85 % alueen maanviljelijöistä jätti tukihakemuksensa sähköisesti. Yhteys kansliahenkilöstöön on siten muuttunut, mutta edelleenkin on tärkeää, että seudulla on henkilökuntaa saatavilla.

– Nykybyrokratian monimutkaisuuden takia maanviljelijät tarvitsevat paikallisia asiantuntijoita neuvonantajikseen ja vielä on pitkä matka siihen, että maanviljelijöiden hakemukset hoidetaan 100 % sähköisesti. Yhteydenottokynnys on matalampi, kun asiakkaat tuntevat henkilökunnan ja palvelut ovat lähellä, Annica Lind sanoo.

20190114 Patrik Lindblad till vanster och Annica Lind till hoger pa kontoret i OvermarkPatrik Lindblad ja Annica Lind konttorilla Ylimarkussa

 

Maakuntauudistuksesta ristiriitaisia tunteita

Maaseutuhallinto on melko vastikään löytänyt työrutiinit kuntayhtymässä, minkä vuoksi henkilökunnan tunteet maakuntauudistusta kohtaan ovat ristiriitaisia. Tämänhetkisten suunnitelmien eduista mainittakoon, että kaikki maanviljelytukien käsittelyn parissa työskentelevät tulevat työskentelemään samassa organisaatiossa, mikä parantaa tehtävien organisointia ja kehitysmahdollisuuksia maakunnassa. 

– Henkilöstöä ehkä eniten huolestuttava asia on se, siirretäänkö oma fyysinen työpaikka organisaation kasvaessa? Sitä ei toivota työntekijöiden eikä asiakkaidenkaan osalta, Maalahden maaseutusihteeri Åsa Backman toteaa.

Kuntayhtymän maaseutuhallinto on saanut osallistua maakuntauudistuksen suunnitteluun Maaseutu ja ympäristöterveydenhuollon teemaryhmässä. Teemaryhmä on tavannut säännöllisesti ja laatinut ehdotuksia toiminnan organisoinnista.  

Tämänhetkisen ehdotuksen mukaan kaikki maanviljelytukia hoitavat työntekijät, eli nykyisen ELY-keskuksen maaseutuyksikön sekä muiden kuntien maaseutuhallinnon henkilökunta kuuluisivat samaan yksikköön. Tällä hetkellä tehdään jo yhteistyötä muiden organisaatioiden henkilökunnan kanssa ja siksi henkilökunta voi sanoa tuntevansa jo tulevat työkaverit. 

Maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät ovat lakisääteisiä eikä niitä saa hoitaa esim. liikelaitoksen toimesta.  Toisin sanoen on turvallista tietää, että työ tulee kuulumaan maakunnan viraston alaisuuteen. Turkiseläinkonsulenttipalvelu on kuntien ylläpitämä vapaaehtoinen palvelu, jonka järjestämisestä tulevaisuudessa ei vielä ole päätetty. 

– Toivomme, että maakunnan toimielimiin valittavilla päätöksentekijöillä on myös tietoa maanviljelijöitä koskevista palveluista ja riittävät resurssit maataloustukien käsittelyn turvaamiseen, jotta maanviljelijöiden tuet saadaan maksettua Maaseutuviraston (Elintarvikeviraston) aikataulun mukaisesti, sanoo henkilöstö.

 

Teksti: Annica Lind, maaseutupäällikkö

Siirry "Henkilöstö"-sivulle
Päivitetty 03.12.2018, Kello 10.30, Petra Fager.