28.11.2017
Kansalaiskysely: Uuden maakunnan panostettava palveluihin ja työpaikkoihin

Pohjanmaan maakunnan pitäisi panostaa palveluihin ja työ- ja elinkeinoelämään, selviää Pohjanmaan liiton toteuttamasta kansalaiskyselystä. Asukkailta kysyttiin mm. mitä he arvostavat eniten Pohjanmaalla, mihin Pohjanmaan menestys tulevaisuudessa perustuu ja mihin maakunnan tulee toiminnassaan panostaa.

Lähipalvelut tärkeitä

Useiden julkisten palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja valtiolta maakunnille vuoden 2020 alussa. Asukkaat toivovat, että maakunta panostaa palveluiden kehittämiseen sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Palveluiden keskittäminen huolestuttaa asukkaita ja monessa vastauksessa toistuu lähipalveluiden tärkeys. Vastausten perusteella asukkaat näkevät uudistuksessa myös mahdollisuuksia kuten yhden luukun periaate, useita palveluita yhdistävät lähipalvelut sekä uudet toimintatavat. 

”Hyvät ja monipuoliset yhdeltä luukulta saatavat, kokonaisuuteen perustuvat lähipalvelut”

”Lähipalvelut omalla äidinkielellä, erityisesti terveyspalveluissa”

”Terveyspalveluihin eläkeläisille helpot ja toimivat kulkuyhteydet (taksit, palvelubussit)”

 Ditt Osterbotten collage FB Dynamo

Yritykset hyvinvoinnin perusta

Vastauksissa nousivat esiin elinkeinoelämään, yrittäjyyteen ja työpaikkoihin liittyvät teemat. Uuden maakunnan toivotaan panostavan työmarkkinoiden monipuolisuuteen sekä kaiken kokoisten yritysten toimintaedellytyksiin. Yksi monessa vastauksessa esiin noussut asia oli nuorten työllisyystilanne kahdesta eri näkökulmasta: että ehkäistäisiin syrjäytymistä ja että nuoret eivät muuttaisi pois maakunnasta.  

”Elinkeinoelämän palveluihin, työpaikkoihin ja että niitä on monipuolisesti eri aloilta”  

 ”Panostakaa kaikki yrityksiin ja yrittäjiin sillä yritykset ovat perusta hyvinvoinnille”

 ”Maakunnan tulisi panostaa kansainväliseen ja vahvaan yritystoimintaan”

”Yrittäjyyden tukeminen monipuolisilla asiantuntijapalveluilla”

                            

Oma kieli ja kaksikielisyys

Monessa vastauksessa käsiteltiin kieltä. Palveluiden saaminen omalla äidinkielellä on tärkeää sekä ruotsinkielisille että suomenkielisille. Uuden maakunnan asukkaista 51 % on ruotsinkielisiä ja 43 % suomenkielisiä. 6 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä. Erityisesti henkilökohtaiset palvelut halutaan omalla äidinkielellä. Kielien välistä kilpailua vastaajat eivät toivo, vaan peräänkuuluttavat joustavuutta ja yhteistyötä.

 ”Elävä kaksikielisyys on erittäin tärkeää maakunnalle”

 ”Unohtakaa puolue- ja kielipolitiikka. Työskennelkää asukkaiden hyväksi koko maakunnassa.”

”Kaksi- ja monikielisyyden pitäisi olla rikkaus eikä valituksen aihe”

 ”Pohjanmaa on kotini ja haluan, että täällä on turvallista. Turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että jatkossakin saan palveluni äidinkielelläni - ruotsiksi.”

 

Turvallista asua ja elää

Kyselyyn vastanneet arvostavat elämässä Pohjanmaalla luonnon ja kielen lisäksi turvallisuutta. Vastaajat kokevat, että Pohjanmaalla asuinympäristö ja yhteisö tukevat turvallisuutta ja erilaisiin uhkiin on varauduttu hyvin.

”Turvallisuus on pienten lasten äidille erityisen tärkeä asuinympäristön ominaisuus. Sitä miettii joka päivä, arjen erilaisissa tilanteissa. Turvallisuus tulee sekä hyvästä liikennesuunnittelusta, viranomaisten hyvästä yhteistyöstä, että sote-palveluiden toimivuudesta. Työmahdollisuudet puolestaan vaikuttavat siihen, miten itsensä ja perheensä pystyy elättämään.”

 ”Kun ajattelee mitä maailmalla on tapahtunut, toivoo turvallisuutta erittäin paljon”

”Turvallisuus on kaiken hyvinvoinnin perusta!”

 ”Pohjanmaalla voi aina tuntea olonsa turvalliseksi, olipa missä päin tahansa”

”Turvallisuus on tärkeintä. Erilaisiin turvallisuusuhkiin (pitkä sähkökatkos, epidemiat) varautuminen tuo turvallisuuden tunnetta ja nopeuttaa maakunnan toipumista normaalitilanteeseen. Sosiaaliset verkostot lisäävät turvallisuuden tunnetta.”

 Ditt Osterbotten collage FB ELY

Luonnos uudelle maakuntavaltuustolle keväällä 2019

Pohjanmaan liitossa uuden maakunnan strategiatyötä tekevä erikoissuunnittelija Irina Nori pitää kyselyn tuloksia osin yllättävinä.

- Palvelut ovat tärkeitä, kuten olimme odottaneet. Työ- ja elinkeinoelämään liittyvien vastausten määrä yllätti, sillä julkinen keskustelu on pyörinyt sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärillä, Irina Nori sanoo.

- Turvallisuus nousi esiin kaikkien kysymysten kohdalla. Vastaavaa kyselyä ei ole tehty aiemmin, mutta en usko, että turvallisuus olisi näkynyt tuloksissa näin paljon 5–10  vuotta sitten. 

 Kansalaiskysely toteutettiin 27.9. – 23.10. Kysely keräsi 654 vastausta. Aktiivisimmin vastasivat vaasalaiset, mustasaarelaiset, närpiöläiset ja pietarsaarelaiset. Ruotsiksi vastauksensa jätti 65 % ja suomeksi 35 % vastaajista. Englanniksi vastasi 2 henkilöä. Vastaajista suurin osa, 69,5 % oli naisia.

- Olen tyytyväinen siihen, että niin monet kyselyyn vastanneet olivat kirjoittaneet avoimiin tekstikenttiin. Vastaukset antavat paljon lihaa luiden ympärille jatkovalmisteluun, Irina Nori sanoo.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään maakunnan vision, tavoitteiden ja strategian laatimisessa. Strategiassa määritellään maakunnan toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet ja painopistealueet. Valmis luonnos annetaan uuden maakuntavaltuuston käsittelyyn keväällä 2019.

Siirry "Uutiset ja tiedotteet"-sivulle
Päivitetty 18.03.2019, Kello 09.58, Petra Fager.